Maaliskuussa Montaasin leffailloissa Lars von Trierin Breaking the Waves, John Singletonin Boyz n the Hood, Masaki Kobayashin Ihmisen kohtalo -trilogian toinen osa Tie ikuisuuteen ja Mel Brooksin Young Frankenstein.

Leffaillat järjestetään maaliskuussa Otaniemen Kinopoli-teatterissa (Otakaari 20A) tai Montaasin kerhohuoneella Kinopolin vieressä. Elokuvat ovat englanninkielisiä tai niissä on englannin- tai suomenkielinen tekstitys. Talon sauna on lämmin leffojen jälkeen Otaniemessä klo 20-21.

4.3. Breaking the Waves (Kerhohuone klo 17.00)
11.3. Boyz n the Hood (Kerhohuone, klo 17.30)
18.3. Ihmisen kohtalo II: Tie ikuisuuteen (Kerhohuone klo 16.30)
25.3. Young Frankenstein (Kinopoli, klo 18.00)

Tervetuloa!

Esitysvastaavat
Tomi Salovaara / salovaaratomi(at)gmail.com / 050 414 5178
Arto Kononen / arto.kononen(at)helsinki.fi / 040 369 9919


Su 4.3. klo 17.00 (Kerhohuone)

Lars von Trier:
Breaking the Waves
Tanska 1996 / 158 min / englanti

Lapsenomainen Bess (Emily Watson) ja öljylautoilla työskentelevä Jan (Stellan Skarsgård) rakastuvat toisiinsa ja menevät naimisiin Skotlannin pohjoisrannikolla sijaisevalla pienellä saarella. Voimakkaasti uskonnollinen yhteisö ei kuitenkaan hyväksy Bessin liittoa ulkoisesti karskiin Janiin, joka on ateisti. Bessin elämää sävyttävät myös todentuntuiset keskustelut Jumalan kanssa. Eräänä päivänä Janin lähtiessä jälleen töihin, pyytää Bess Jumalalta Janin pikaista paluuta ja ikuista läsnäoloa hänen luonaan. Nuoren naisen toive toteutuukin lopulta mitä karuimmalla tavalla.

Elokuvan teknisyyttä välttelevässä ja autenttisuutta korostavassa Dogma 95 – suuntauksessa mukana olleen Lars von Trierin ensimmäinen elokuva suuntauksen “säännöstöjen” julkaisun jälkeen oli Breaking the Waves. Elokuva on sekä Dogma 95:n opinhaaroja mukaileva että rajusti kumoava. Se on kuvattu käsivaralla aidoilla kuvauspaikoilla ja elokuvassa ihmisten välistä vuorovaikutusta kuvataan hyvin autenttisesti, lähes dokumentaariseen tyyliin. Samaan aikaan von Trier käyttää näkyvästi jälkeenpäin lisättyä pop-musiikkia ja puhtaasti digitaalisesti luotuja kuvia. Rohkeiden tyylillisten ratkaisujen lomassa von Trier luo elokuvan ajattomista uskon, rakkauden ja hyvyyden kysymyksistä korostaen näiden teemojen moninaisuutta.

(Tomi Salovaara)


Su 11.3. klo 17.30 (Kerhohuone)

John Singleton:
Kulman kundit (Boyz n the Hood)
Yhdysvallat 1991 / 112 min / englanti

Kulman kundit jakautuu kahteen osaan. Vuodesta 1984 alkavassa elokuvassa seurataan aluksi 10-vuotiasta Tre Stylesiä, jonka tämän äiti (Angela Bassett) lähettää pojan isän Furiousin (Laurence Fishburne) luokse Crenshawn ghettoon asumaan Tren tapeltua koulussa. Crenshawssa Tre lyöttäytyy yhteen vanhojen kavereidensa Doughboyn ja Rickyn kanssa. Elokuvan toisessa osiossa ollaan vuodessa 1991 ja Tre (Cuba Gooding, Jr.), Doughboy (Ice Cube) ja Ricky (Morris Chestnut) ovat aikuisuuden kynnyksellä. Nuorten mustien miesten kapeat tulevaisuuden näkymät rajautuvat kolmikon valittuihin polkuihin, kun Tre panostaa opintoihinsa college mielessään, Ricky on lahjakas jalkapallotähti, joka toivoo stipendiä yliopistoon ja Doughboy on ajautunut jengielämään.

Nuoren 23-vuotiaan vain kuukausia aiemmin USC:n elokuvakoulusta valmistuneen John Singletonin debyytti Kulman kundit on jäänyt elämään yhtenä klassisimmista “hood filmeistä”. Ghettojen rikollisuutta, jengielämää, huumeita, vähemmistöjen ja poliisin jännittyneitä välejä ja poliisiprofilointia suoraan käsitellyt gangsta rap oli tehnyt läpimurtonsa laajempaan julkisuuteen 80-luvun lopussa ja tyylin ehkä tunnetuimman edustajan N.W.A:n jäsen Ice Cube nähdään yhdessä päärooleista. Singleton on itsekin todennut, että teos oli ikään kuin elokuvallinen versio gangsta rapista, yritys taltioita näiden ympäristöjen yhteiskunnallisesti sietämättömiä olosuhteita niiden asukkaiden omasta näkökulmasta. Elokuva osui aiheidensa puolesta muutenkin historialliseen polttopisteeseen sillä se ilmestyi vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun Rodney King oli pahoinpidelty Los Angelesin poliisin kynsissä. Noin vuosi myöhemmin tapauksesta levinnyt videotallenne ja syytettyjen poliisien vapautus toimi Los Angelesin mellakoiden sytyttimenä.

(Arto Kononen)


Su 18.3. klo 16.30 (Kerhohuone)

Masaki Kobayashi:
Ihmisen kohtalo II: Tie ikuisuuteen (Human Condition II: Road to Eternity / Ningen no jôken II)
Japani 1959 / 181 min / japani (eng. tekstit)

Masaki Kobayashin vuosina 1959-1961 ensi-iltansa saaneessa Ihmisen kohtalo -trilogiassa seurataan japanilaisen sosialistin ja pasifistin Kajin (Tatsuya Nakadai) selviytymistä toisen maailmansodan jälkeisen Japanin yhteiskunnallisten paineiden keskellä. Trilogian toisessa osassa Kaji lähetetään toisen maailmansodan taistelukentille Mantšuriaan.

Kobayashin omasta elämästä löytyy yhtymäkohtia Junpei Gomikawan kuusiosaiseen omaelämäkerralliseen kirjasarjaan perustuvan Ihmisen kohtalon tarinankaareen. Sosialistiksi ja pasifistiksi tunnustautunut ohjaaja värvättiin Japanin armeijaan toisessa maailmansodassa ja sijoitettiin Mantšuriaan. Kobayashi kieltäytyi ylennyksistä vedoten sodan ja Japanin imperialistisen politiikan vastustukseensa ja säilytti vastaavat näkemykset loppuelämänsä pysyen kriittisenä Japanin konformistista kulttuuria kohtaan.

(Arto Kononen)


Su 25.3. klo 18.00 (Kinopoli)

Mel Brooks:
Frankenstein Junior (Young Frankenstein)
Yhdysvallat 1976 / 106 min / englanti

Kuuluisan tohtori Frankensteinin amerikkalainen pojanpoika Frederick Frankenstein (Gene Wilder) matkustaa Transylvaniaan katsomaan perintölinnaansa ja alkaa seurata isoisänsä työn jälkiä.

Mel Brooksin hupaisa kauhukomedia imitoi ja parodioi kunnioittaen Mary Shelleyn tunnettua tarinaa ja 30-luvun klassisia kauhuelokuvia lainaten muun muassa otoksia ja rekvisiittaa niistä. Myös päätös kuvata elokuva mustavalkoisena tavoitteli vanhojen kauhuelokuvien tunnelmaa.

(Arto Kononen)